Nyt on Suomen vuoro

Suomi on Euroopan 4. suurin ja maailman 12. suurin Lions-maa. Suomella on voimakkaana, hyvämaineisena ja hyvin toimivana Lions-maana hyvät mahdollisuudet saada Harri Ala-Kulju järjestön johtoon. Suomesta ei ole aikaisemmin ollut kansainvälistä presidenttiä.

 

Harri on kaikkialla maailmassa arvostettu ja osaava Lions-johtaja. Kansainvälisenä presidenttinä hän voi  vaikuttaa koko järjestön toimintaan siten, että suomalaiset arvot näkyvät ja toteutuvat maailmanlaajuisesti.

 

-----

 

Suurlähettiläs Klaus Törnudd 2006

 

”Jokaisen suomalaisen menestys kansainvälisellä forumilla tärkeässä kansalaisjärjestössä on arvokas asia koko maalle, varmasti myös valtiovallan kannalta. On hyvä, että tavoitetaan johtopaikkaa. Samalla on muistettava, että kyse ei ole vain paikan valloittamisesta ja hyödyn hankkimisesta itselle. Täytyy olla myös annettavaa – vain siten voi myös itse hyötyä”

 

Kansainvälisen presidentin tehtävä on Lions-järjestön tavoitelluin virka. Joka vuosi ehdokkuudesta kilpailee useita ehdokkaita. Käytännössä Yhdysvallat ja sen 350 000 jäsentä saavat joka toisen vuoron, kun koko muun maailman 6 vaalipiiriä ja 1000 000 leijonaa kilpailee toisesta vuorosta.

 

Kukaan ei tule tarjoamaan Suomelle järjestön korkeimman johtajan tehtävää, vaan tuo tehtävä on itse haluttava ja sen saamiseksi on tehtävä paljon työtä – etenkin meidän suomalaisten.

 

Miksi Suomi ja muut maat haluavat kansainvälisen presidentin?

 

  1. Meillä suomalaisilla on järjestölle annettavaa. Meidän annettavamme löytyy suomalalaisista perushyveistä: pidämme sanamme, maksamme velkamme, puheemme tarkoittavat, mitä on sanottu, pelaamme sääntöjen mukaan ja yhdessä pystymme uskomattomiin saavutuksiin.
  2. Yhdysvallat, Kanada, Ruotsi ja Ranska tai ne 12 muuta maata, joista järjestöllämme on presidenttejä ollut  ovat  myös uskoneet, että niillä on maailman suurimmalle palveluklubijärjestölle annettavaa. Ne ovat omalta taustaltaan halunneet viedä sitä eteenpäin. Niiden vaikutusvalta järjestössä on pysyvästi kasvanut.
  3. Lions-järjestö on merkittävin kansainvälinen palveluklubijärjestö. Se vaikuttaa ja näkyy koko maailmassa. Tällaisen järjestön johtaminen vahvistaa Suomea ja sen asemaa. Tietous, näkyvyys ja vaikutusvalta kasvavat.
  4. Lions-järjestön presidentti on paitsi järjestön johtaja, myös maansa edustaja joka näkyy yli 200 Lions-maassa ja tapaa vuotensa aikana suomalaisena satoja yhteiskunnallisia vaikuttajia eri puolilla maailmaa.
  5. Presidentin tehtävän saaminen on mille tahansa maalle etuoikeus Se vahvistaa Suomen lionismia ja lisää sen lisää sen vetovoimaa. Monet suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat johtaneet kansainvälistä järjestöään. Suomalaisia on ja on ollut näkyvissä asemissa mm. Punaisessa Ristissä, YK:ssa ja on Suomalainen on johtanut myös toista suurta palveluklubijärjestöä, kun Rolf Klärich toimi Rotary-järjestön presidenttinä vuosina 1980-1981. Ministeri Helvi Sipilä johti Zonta-järjestöä vuosina 1968-1970 ja Petri Niskanen Nuorkauppakamarijärjestöä 1998
  6. Suomalaisen kansainvälisen presidentin johdolla voimme toteuttaa  suomalaisia ideoita koko järjestössä.
  7. Suomi on Euroopan 4. suurin ja maailman 12. suurin Lions-maa. Olemme vieneet Lions-klubit Unkariin, Viroon, Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan. Omassa maassamme aikaansaannoksemme ovat mittavat, mutta tuemme tuntuvasti myös kansainvälisen järjestön ohjelmia. Aikaansaannoksemme oikeuttavat presidentin tehtävän saamiseen.    





Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin